Joo, on taas toi neulominen onnistunut, alkaa jo pikkuhiljaa ketuttaan ku ei mikään onnistu...
Oltiin eilen Katjan kanssa Turun neuletapaamisessa Kertussa, porukka tuntui todella kivalta. Minulla oli mukana lankaa ja vääränkokoiset puikot, loistavaa... Alotin tosiaan Millalle puseroa, mutta siitä tuli ihan liian iso, joten sen purin kahteen kertaan. Pääsin kotiin, selasin kaikki neuleohjeet läpi ja kihisin kiukusta. Sitten päätin luovuttaa koko puseron ja hautasin langat korin pohjalle, näin on ongelma ratkaistu :)
Kaivoin esiin ihanat uudet Oliviat, ja pähkäilin aikani mitäköhaän langasta teen, päädyin Ullaneuleen Greenday slipoveriin, ja neulomaan. Aikani neulottua huomasin tehneeni virheen, ja sitten taas purettiin. No en vielä lannistunut vaan jatkoin neulomista, kunnes lopultakin tajusin että slipoveri ei tule koskaan mahtumaan päälleni, hemmetin mätisäkki, ja nyt ei kiinnosta neuloa enää mitään!!!!!!
Tuli tuossa purtkaessa mieleen eräästä lastenohjelmasta siivous laulu johon muodostui uudet sanat: Sitten puretaan, sitten puretaan, eikä neulota ollenkaan, eikä neulota ollenkaan....
Että semmosta tälläkertaa, suunnittelin polttavani roviolla kaikki langat pihalla ja lopetan koko neulomisen, kylläpäs neulonta on mukava ja rentouttava harrastus...